Napo Ikonen

Muusikko, trubaduuri, tuottaja, laitetaiteilija.

Tervetuloa tutustumaan minuun ja tekemiseeni. Toivon, että voimme kohdata musiikin äärellä fiilistellen lauluja tai niitä tulkitsevia laitteita.

Trubaduurikeikat

Trubasettini koostuu pitkälti suomalaisista lauluista, iskelmästä, popista, rokista ja angloamerikkalaisesta folkista ja countrysta. Setissäni on erilaista musiikkia noin sadan kappaleen verran. Siitä riittää soitettavaa erilaisiin tilaisuuksiin.

Tyypillisiä esiintymistilaisuuksia ovat häät, syntymäpäivät, muistotilaisuudet, valmistujaiset, yritysten TYHY-päivät ja pikkujoulut sekä messutapahtumat. Laitteistoni käsittää pienen äänentoiston ja valosetin. Äänentoistoani voi käyttää myös juhlien puheisiin ja muuhun musiikkiin.

Voin vahvistaa trubaduuriesiintymiseni myös duoksi laulajaystäväni Kati Virolaisen kanssa.

Keikkojen hinnat vaihtelevat tilaisuuden keston ja kalustotarpeen mukaan. Pyydä tarjous!

Laskutuksen tekee toiminimeni, jolla on Ly-tunnus. Yrityksille voin toimittaa verkkolaskun.

Musiikkituotannot

Moka Band

Moka Band teki pitkäsoiton, josta on julkaistuna suoratoistossa singlelohkaisu

Tein levyn musiikillisen tuotannon, äänityksen, miksauksen, soitin joitakin kitararaitoja ja lauloin taustoja.

Markku ”Moka” Turula on Moka Bandin biisintekijä, laulaja, kitaristi, nokkamies.

Napo kävi treeneissä Talmassa. Se on Jussin, meidän kosketinsoittajan vanha bändikaveri. Jussi sano, että Napolla on äänityskamat. Pyysin sitä tekemään meidän levyn ja se hullu suostui. Pohjat äänitettiin täällä meidän kämpillä. Napo roudas sen kamat muutamaan sessioon. Se toi mikit, piuhat, ständit ja kitarastyrkkarinkin. Oli kyllä hyvä fiilis vetää, kun sai olla ku kotonaan, keitellä kahvia ja soittaa biisit paikassa, missä niitä on aina soitettu. Napo teki meille saundit luureihin niin oli kyllä kiva soittaa. Pohjat jyskyteltiin tässä kämpillä. Lauluja ja muita soittoja käytiin sitten tekemässä Napon studiossa. Kun Napo on kitaristi, niin annoin sen soittaa sooloja. Se laulo stemmoja ja miksasi myös. Välillä se kyseli multa, että onko hyvä. Sanoin sille aina suoraan mitä ajattelen, niin yllättävän hyvä tästä tuli. En ihan uskonut, että tää näin hyvin hierotaan, mutta oon kyllä tyytyväinen. Nää biisit jalostu hienosti äänittelle. Toivon, että saan sinkun lisäksi ton koko levyn ulos. Mutta joo… hyvä projekti. Vuoden kesti, mutta ei haittaa, kun ei oo kiire ja hissuksiin tehdään.

Miksauksen jälkeen sinkkubiisit masteroitiin Musakonttorilla ja laitettiin julkaisuun.

 

Markku ”MOKA” Turula laulaa Napon studiossa Napon tekemään mikrofoniin.

Kati ”Catya” Virolainen; Päiväperho

Kati on hyvä ystäväni ja duokaveri. Olemme tehneet silloin tällöin keikkoja yhdessä. Kati on taustaltaan klassinen, lyyrinen sopraano ja tehnyt aiemmin musiikkia lähinnä klasaripuolella. Pop- ja soul-musiikki on ollut Katin sydäntä lähellä ja kohtaamisemme synnytti yhteistyön. Tein itseironisen biisin Päiväperho, jonka esittelin Katille. Kati innostui. Tein tuotannon, pyysin ystäväni soittamaan, äänitin ja annoin miksauksen ja julkaisun Massa Records, Matti Punkerin tehtäväksi. 

Kati ”Catya” Virolainen

Kun kuulin tän Päiväperhon demon, ajattelin heti, että mä oon toi, just tommonen. Mulle se oli helppo ottaa haltuun. Jukka oli tehnyt jotain konepohjaa ja kävin laulamassa sen kämpillä. Ja sit yks kerta, kun oltiin vanhan kaveriporukan kanssa baarissa, alkoi kaiuttimista kuulua toi biisi. Mä putosin. En voinut uskoa, että mä laulan tuolla. Mun Soul Mate teki mulle biisin. Upeeta.

Audioelektroniikka

Olen taustaltani radioasentaja. Elektroniikka on kuulunut aina harrastuksiini. Aputoiminimeni Velin Meteli tekee tilauksesta jonkin verran vahvistimia, putkivahvistimien huoltoa ja korjausta. Putkivahvistimien muutostyöt ovat myös osa toimintaa

Valmistusprojekti Kosketinsoitinvahvistin Komodo 1, Tilaustyö Tuomo Komonen.

Tuomo Komonen on ammattimuusikko, musiikinopettaja. Hän on kosketinsoittaja, tuottaja, orkesterinjohtaja, trubaduuri, kitaristi.

Tuomo on ollut soittajatoverini Pro Fide -yhtyeessä 2010-luvulla. Yhteytemme on jatkunut myöhemmin mm. Grooveimpien Joululaulujen kanssa ja joissakin muissa musiikkituotannoissa. Jossain vaiheessa syntyi idea rakentaa Tuomolle Rhodes-pianovahvistin.

Lyhyesti vahvistimen ominaisuuksia: – stereo combo 2x5W – 2x 8”-kaiuttimet + spatial-diskantit – erilliset kanavasäädöt – stereo jousikaiku – stereo tremolo – Di-out – kotelo koivuvaneria – kaiutingrilli englantilainen paperikangas

Tuomo Komonen, muusikko, tuottaja

Kun Napo kysyi, tarvitsenko Rhodesille vahvistinta, olin juuri ajatellut ostaa Fenderin tai jonkin muun vastaavan styrkkarin. Kun Napo tarjoutui valmistamaan sellaisen, innostuin. En odottanut, että saan taideteoksen, mutta sellainen tuli. Tää on uniikki laite. Sen saundia voit kuulla Groove Familyn Grooveimmat Joululaulut vol.2-levyllä.

Korjausprojekti Vox AC-30 Top Boost

Vox AC-30 TB on legendaarinen kitarasaundin lähde jo Beatlesin ajoilta. Vox valmistusoikeuksien siirryttyä pois alkuperäiseltä Jennings Musical Instruments:lta, vahvistimien toteutukset ovat olleet toisiaan heikompia uusien omistajien siirryttyä Hand Wired-tyyppisestä valmistuksesta piirilevytekniikkaan. Saundi on tekniikasta huolimatta hyvä. Tämän työn alla olleen vahvistimen pääteasteen piirilevy oli huonossa kunnossa. Piirilevy poistettiin ja metalliverstas teki antamieni mittojen mukaan putkenkannoille uuden

asennuslevyn.Johdotin pääteputket uudelleen. Samassa yhteydessä vahvistimen pääte- ja driver-putket uusittiin. Jälleen sai vanha Voxi lisää vuosia

Valmistusprojekti

Akustisen kitaran etuaste Napo 1.0

Ostin kitaraani mikrofonit, jotka tarvitsivat toimiakseen etuasteen. Sellainen oli valmistajalla tarjolla hyvin yksinkertaisessa muodossa. Se ei antanut mahdollisuuksia muuhun, kuin äänen siirtämiseen vahvistinta varten. Sen takia lähdin suunnittelemaan uutta, monipuolisempaa laitetta.

napo 1.0 ominaisuuksia

  • kaksi kanavaa mic ja pickup
  • kummallekin mikrofonille herkkyydensäätö, kolmialueinen sävynsäätö ja volume
  • mic-vaihevalitsin ja pickup alapään leikkuri
  • mic-kanavalle 6 v phantom-jännitesyöttö
  • sisääntulo jännitesyötöllä ja ilman
  • ulostulot mic, pickup ja MIX
  • ulostulo virittimelle
  • mute-kytkin
  • di out valittavissa mic ja picup ennen tai jälkeen eq:n tai miksattuna
  • käyttöjännite 12VDC (suojattu väärältä napaisuudelta)

Valmistin laitteita viisi kappaletta, joista kolme myin, yhden annoin kaverille syntymäpäivälahjaksi ja yhden pidin itselläni käytössä.

Omaan laitteeseeni lisäsin mute remote-ominaisuuden, joka mute-painikkeella hiljentää myös kaiun vahvistimistani. Tämä on ollut erityisen hyödyllinen ominaisuus.

Laite on kovassa käytössä keikoillani.

Muutosprojekti Fender Pro Junior 1993

Fender alkoi 90-luvulla tehdä klassisen näköisiä vahvistima uudella tekniikalla. Pro Junior oli yksi näistä malleista. Uutta laitteissa oli piirilevytekniikka ja Fenderille tässä mallissa kokonaan uusi pääteputkityyppi EL84. Ostin vahvistimen uutena -90-luvun alussa Helsingin Musiikki Fazerilta. Sen jälkeen se oli keikoilla kakkoskoneena, palveli levysessioissa urkuvahvistimena jne. Jossain vaiheessa itseäni alkoi riipiä puhtaan äänen päällä ratsastava tuskin kuultava särömäinen sirinä. Metsästin vikaa. Piirilevyn kanssa touhutessa meinasi hermo mennä. Lopulta päätin muuttaa koko vahvistimen perinteiseen 6v6-pääteputkeen. Samalla lisäsin siihen biastremolon sekä puolijohteella ajetun jousikaiun. 6v6 on Fenderin paljolti käyttämä pääteputki, kun taas laitteessa alun perin olleet EL84 pääteputket edustavat perinteistä brittisaundia. Valitsin siis Fendermäisen meiningin.

Purin laitteesta alkuperäisen piirilevyn pois. Lisäsin paneeliin tarvittavat potentiometrit ja teetin teräsverstaassa uuden säädinpaneelin. Prosessin aikana sirinän syykin selvisi. Se oli etuasteen anodin kytkentäkondensaattori. Sen jännitekesto oli liian pieni. Tämä selvisi, kun uudessa kokoonpanossa oli sama vika. Kun uusin anodikondensaattorin, vika poistui. Sitä ennen olin kyllä uusinut jo verkkomuuntajan, päätemuuntajan ja paljon muuta. Näin se joskus menee, etsit ja etsit, kunnes huomaat pienen asian aiheuttaneen

Bias tremolo heijaa pääteasteen biasjännitettä ja näin heiluttaa pääteputkien vahvistusta. Se on Fenderin alkuperäinen tapa tehdä tremolo. Sen takia tein vahvistimelle vielä säädettävän biaksen.

Nyt vahvistin soi hienosti. Sen saundi yllättävän tuhti 10” kaiuttimella. Tulevat huollot ja korjaukset on helppo tehdä, koska vahvistinosalle on selkeä Turret-levy. Suotokondensaattori on tukeva ”pönttö” ja siksi helppo

Kova Käsi, Bassoetunen – Kontrabasson etuaste

 

Kontrabasistiystäväni toivoi mikitettyyn soittimeensa etuastetta, joka helpottaisi ottamaan äänen bassosta. Kontrabasson soittotekniikka on hyvin erilainen, kuin sähköbasson. Se on täysin eri soitin. Hyvä etuaste auttaa basistia keventämään tatsia, kun soittimen ääni vahvistetaan äänentoistoon.
Ystäväni kokeili aiemmin tekemääni laitetta. Se antoi esikuvan tulevaan.

Lähdin hakemaan laitteeseen elektroniputkimaista lämpöä ja kevyttä kompressiota; puristusta, joka paisuttaa sointia. Koska laitteessa on suuri määrä vahvistinasteita, toteutetin koneen pintaliitostekniikan ja läpijuotettavien komponenttien yhdistelmällä. Se tarkoittaa sitä, että mm. audion kytkentäkondensaattorit on käyttöön sopivia polyesteri- (PE) tai metallisoituja (PPS) läpijuotettavia polyesterikondensaattoreita.
Ensimmäisen asteen saundin lämmittäjänä toimii Jfet-kanavatransistori, jota voidaan kevyesti yliohjata. Jfet-yliohjaus on huomattavasti pehmeämpi, kuin BJT-bipolaaritransistorin, joten se jäljittelee elektroniputken sointia.
Puristusosastoa hallitsee valmistamani optinen LED – optovastuspari. Toisin sanoen laitteessa on optinen kompressori. Puristusta voi säätää ja puristettua sointia voi sekoittaa suoraan ääneen omalla säätimellään.
Sävynsäätö on kolmialueinen puoliparametrinen ekvalisaattori, jossa kutakin valittua taajuutta voi joko leikata tai korostaa.
Laitteessa on mikserille oma XLR-mikrofonilinjatasoinen ulostulo. Ulostulon signaalin voi valita kolmesta vaihtoehdosta: 1. suora ja lämmitetty signaali heti ensimmäisten asteiden jälkeen, 2. puristuksen, eli kompressorin jälkeen, 3. lisättynä vielä sävynsäädöllä.

Mute-painike vaimentaa signaalin vahvistin- ja mikseriulostulosta siten, että virittimen ulostulo jää aktiiviseksi.

Koekäytössä laite toimii mainiosti myös sähköbassolla. Erityisen hienon puhaltavan saundin se tuottaa, kun ensimmäistä astetta ajetaan vahvasti lämmölle.

Mikäli kiinnostuit tuotteesta, pistä viestiä, voidaan miettiä olisiko se hyvä laite sinulle. 

 

Huuliharppuvahvistin KIÄRME. Tilaustyö asiakkaalle 2025-2026.

Kiärme on saanut tilaajaltaan Mikko Kuustoselta uuden lempinimen Boa. Boan tarina alkaa jo parin vuoden takaa, kun fiilistelimme tekemiäni kitaravahvistimia. Mikko on ollut ystäväni jo 1980-luvun alkuvuosilta Keravan Seurakunnasta, Pro Fide-yhtyeestä, Q.Stonen keikkareissuilta. Yhteyttä on pidetty harvakseltaan, mutta aina on ollut kiva tavata.
Mikko toivoi huuliharppuvahvistinta ja antoi minulle ”vapaat kädet”. Mikko toivoi vahvistimeen jousikaiun ja antoi täyden luottamuksen.

Kun lähdin tekemään projektia, olin valmistanut jo useita kitaravahvistimia. Luulin että tämä olisi helppo nakki. En osaa soittaa huuliharppua, mutta tunnistan hyvän harppusaundin. Päässäni oli resepti, jolla uskoin saavuttavani sen hyvän.

Lähdin liikkeelle seuraavasti:
– kombo 8 tuumaisella ämyrillä, keraamisella magneetilla
– napakka puukotelo havu-liimapuusta
– dioditasasuuntaus
– pääteaste yhdellä 6v6 -putkella
– etuaste ECC83 -putkella
– jousikaiku yhdellä ECC83 -putkella
– jousi keskipitkällä kaiulla
– säädöt voima, sävy, kaiku
– kaiutinlevy englantilaisella paperikankaalla
– kotelon pinta Boa-kuosilla

Saundin tavoite oli saavuttaa mahdollisimman paljon harmonista säröä, jossa siniaallon toinen puolijakso leikkautuu enemmän, kuin toinen.

Verkko- ja päätemuuntaja olivat Uraltone-tuotteita. Teholähteeseen valitsin tukevan pönttökonkan.
Piirsin kotelosta ja vahvistimen rungosta CAD-mallin ja teetin teräsosat Tuusulassa Elektrorakenteella.

Turret-levyn valmistin itse.

Kun vahvistin viimein oli kasassa saundi oli kitaran kanssa hieno. Travis-pikkailu orkesterikitaran kanssa oli miellyttävää.

Ystäväni harpisti Ari Närhi testasi konetta ja sanoi, että se on ”aika hyvä”. Siitä jäi kalvamaan epäilys. Epäily vahvistui, kun Mikon kanssa otimme laitteesta savut. Ei toiminut, tai siis se oli ihan ookoo… Ei siis sitä, mitä olin tavoitellut.

Päätin rakentaa täysin uuden vahvistimen. Uusin kaiken.

Kaiuttimeksi valitsin Jensenin 8″ alnico-ämyrin. Pääteputkeksi neuvostoliittolaisen (Made in USSR) NOS El84- putken. Päätemuuntajaksi Hammondin 3W- Single-end- muuntajan. Tasasuuntaajaksi valitsin TAD EZ81 tasasuuntausputken. Verkkomuuntajan valitsin siten, että sain päätteelle normaalia alhaisemman jännitteen. Kaikuosaston jätin kokonaan pois.
Etuasteputkeksi valikoitui testien jälkeen NOS PHILIPS ECC82.

Nyt alkoi olla hyvät ainekset kasassa. Pitkällisten testien jälkeen Arin kanssa päädyin kytkemään pääteasteen triodi-modeen. Se tarkoittaa sitä, että pentodi-pääteputki kytketään siten, että se on triodi. Se vaikuttaa siten, että pääteputken teho laskee huomattavasti.
Kaiken tämän lisäksi biasoin päätteen virran alhaiseksi, jolloin sen harmoninen särö lisääntyi. Ja vielä, että virittäminen ei loppuisi kesken, pienensin etuasteelta pääteasteelle tulevaa signaalia.

Nyt, kun saudi oli saavuttanut miellyttävän tason, triodikytkentä aiheutti tasaisen 100Hz hurinan. Lisäsin tasajännitteen suodatusta teholähteen sarjavastuksella, jolloin pääteasteen joustavuus lisääntyi ja hurina katosi.

Vastaavaa ratkaisua teholähteessä en ole havainnut missään muualla. Tämä oli testauksen ja kokeilun tulos ja osoittautui toimivaksi.

Kun vahvistin oli valmis luovutukseen, se loi nahkansa. Vahvistimen pinnan liima oli sutta, muuttui töhnäksi ja irtosi. Metamorfoosi oli täydellinen. Sisusten lisäksi kuori piti uusia. Nyt käytin kunnollista perinteistä Bostikia ja homma toimi.

Sain vahvistimen luovutukseen viimein kesäkuun 2026 lopulla. Mikko koesoitti koneen ja oli tyytyväinen. Lopuksi vielä lisäsin piiloon taikakytkimen, jolla sai etuasteen signaalin vaimennuksen ohitettua.

Vahvistin sai tulikasteen 2026 Pori Jazzeilla Mikon keikalla. Vahvistin keräsi huomiota ja aiheutti kyselyitä tekijästä.

Mikolla on nyt turvallinen pitkäikäinen CE-merkitty laite. Vahvistimessa on pienet käyttöjännitteet, että sitä ei pysty kuormittamaan siten, että sen putket kuluisivat käytössä. Putket ovat lähes ikuiset.

 

Minusta

Pikkupoikana rakentelin ullakkoon valaistuksen paristoista, paukkulangasta ja taskulampun polttimoista. Mummolassa ajoin polkupyörällä kylänraittia hoilaten ”Puhelinlangat Laulaa”. Kotona soitin salaa isosiskon kitaraa. Virittelin siitä mukavia ääniä. Isoveljeni sai vihat päälleen epävireisestä soittimesta.

Tänään takana on pitkä ura bändisoittajana ja musiikin monitoimijana. Korkeakouluni bändisoittoon oli Pro Fide vuosina 1985–2008. Sen jälkeen olen tehnyt musiikkia trubaduurina ja satunnaisissa kokoonpanoissa.

Jouluna 2025 tulee kuluneeksi miltei kymmenen vuotta perhetragediastamme. Olin sen jälkeen pitkällä sairauslomalla pohtimassa elämäni merkitystä. Jouduin miettimään mitä vielä haluan tehdä. Jäljellä oleviin päiviini löysin kaksi asiaa; musiikki ja elektroniikka.

Jos haluat kuulla enemmän kokemuksestani, käy kuuntelemassa juttu Radio Dein arkistosta

Kun sain itseäni kasaan tein trubaduurikeikan yksityistilaisuudessa. Tilaisuuden jälkeen harmittelin sitä, että en ollut nuorempana opetellut kitaran näppäilysoittoa. Sillä hetkellä ymmärsin, että minulla on vielä hetki aikaa opetella. Siitä se sitten lähti …

Yhteystiedot